Puutarhakuulumisia

Multasormien ja sellaisiksi aikovien ajatustenvaihtoa.

Re: Puutarhakuulumisia

ViestiKirjoittaja rumaelsa » 27 Kesä 2015, 21:18

Viimeinkin alamme lasten kanssa panna kuntoon "salaista puutarhaamme". Viikonlopun aikana on tarkoitus ruveta istuttamaan alueen reunoille pensaita, mikä luo suojaa ja salaperäistä hämyä. Viime viikolla siirsin kaksi siperianhernepensasta paikkaan, josta tulee tavallaan sisäänkäynti "puistoomme"; kun ne kasvavat, ne voi sitoa kaariportiksi! Edes hieman ihailemani kultasadekäytävän tyyliä... :) Lapset istuttavat kukin pensaan yhdelle rakkaalle perheenjäsenelle (isälle ja isosiskoille) ja minä heille itselleen sekä tyttärenpojalle: puistosireeniä, tavallista sireeniä, mustaherukkaa ja orapihlaja, josta kasvatetaan pieni puu. Kuolleen omenapuun taimen tilalle tulee uusi - jospa se jaksaisi selviytyä talvista!

Isäntä on ostanut valtavan kaivinkoneen ja innostunut sillä tekemään juttuja... Aina saa hieman pelätä, mitä istutuksia murskautuu alle! Hän teki talon takana virtaavaan pieneen jokeen uimapaikan lapsille syventämälla ja leventämällä yhtä kohtaa ja parantelemalla paikalla ennestään ollutta patoa - hän aikoo jopa hankkia hiekkakuorman, joten saamme oikein hiekkarannan! :D Rantaan on tarkoitus istuttaa pari hopeapajua, mutta kovin varjoista siitä ei kannata tehdä, jotta hyttyset eivät kiusaa liikaa.
rumaelsa
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3044
Liittynyt: 21 Loka 2013, 21:27

Re: Puutarhakuulumisia

ViestiKirjoittaja rumaelsa » 29 Kesä 2015, 19:23

Tänään istutimme neljä pensasta!!! Hieman on hikinen ja pölyinen olo... Tyttärenpoika sai nimipäivälahjaksi pikkuisen punaherukkapensaan, kuopus istutti iskälle orapihlajapuun (selviytyyköhän se - juuret olivat kovin hennot...), ja toiset lapset istuttivat kumpikin lempi-isosiskolleen pensaan (sireenin ja mustaherukkapuskan). Ajattelin, että kun taimet ovat kultakin lapselta lahja rakkaalle perheenjäsenelle, se motivoisi kastelemaan ja hoitamaan niitä, mikä ei tietenkään aina tunnu mieluiselta...

Löysimme Salaisesta puutarhasta jännittävät, laakeat kivet kohdasta, johon vanhemman pojan piti ruveta istuttamaan taintaan. Eiväthän ne oikeastaan ole sen kummempaa kuin paikalla muinoin olleen navetan perustuskiviä, mutta niistä tulee hieno, sileä istuskelupaikka - Satukivet!
rumaelsa
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3044
Liittynyt: 21 Loka 2013, 21:27

Re: Puutarhakuulumisia

ViestiKirjoittaja Tiina H » 30 Kesä 2015, 21:13

Kuulostaa ihanalta. Ja kivet ovat mahtava löytö!
Tiina H
 
Viestit: 1119
Liittynyt: 30 Loka 2013, 12:48

Re: Puutarhakuulumisia

ViestiKirjoittaja Tiina H » 19 Loka 2015, 16:57

Rumaelsa, miten kasvit juurtuivat kesän aikana ja ottivatko lapset paikan omakseen? Satoiko teillä päin riittävästi?

Me onnistuimme saamaan talvivalkosipulia, josta otin muutaman muhevimman kynnen erilleen ja istutin pari päivää sitten pihalle. Tein kasvupaikan vanhasta kompostista ja palaneesta hevonkakasta sekä koivutuhkasta ja päälle pistin vielä kaikenlaista silppua, lehtiä ja muuta, mitä sain kaavituksi kasaan. Kesän aikana onnistuin rakentamaan itse vanhoista kuormalavoista kompostorin, vaikka en ole ikinä ollut kovin läheisissä väleissä puutyökalujen kanssa. Olen aika tyytyväinen, sillä samalla tuli siivottua sellaista läjää, joka on vaivannut mieltä jo vuosia.
Tiina H
 
Viestit: 1119
Liittynyt: 30 Loka 2013, 12:48

Re: Puutarhakuulumisia

ViestiKirjoittaja rumaelsa » 19 Loka 2015, 22:55

Kiitos kysymästä, lapset jaksoivat kastella taimia niin kauan, että ne pääsivät kasvun alkuun; kaikki näyttivät ennen syksyistä lehtien putoamista olevan hengissä, paitsi toinen siperianhernepensaista taisi kuolla... Esikoistyttärelle nimetty mustaherukkapensas tuotti jopa muutaman marjan! Lisäksi järjestin kuopukselle yllätyksen hänen syntymäpäivänään: juhliin saapuvat kaverit toivat kukin mukanaan jonkin kasvin, ja ne istutettiin Salaiseen puutarhaan Ystävyyden nurkkaukseksi. Yksi toi raparperin (joka lähti heti kasvamaan komeammin kuin minun aiemmin kesällä ja edellisenä kesänä siirtämäni taimet), yksi kotkansiipisaniaisen, yksi pienikukkaisen orvokin ja eräät veljekset toivat kumpikin valamonruusun! Nyt vain vartoilemme istutusten saavan sen verran korkeutta, että niiden välissä on salaperäistä istuskella, ja kuopus odottaa etenkin sitä, että korkeiden kasvustojen väliin muodostuisi varjoisia polkuja...

Loppukesästä revin perennamaan reunoilta villiintymään pyrkivät Cirsium-ruusukkeet, jotka aikaa myöten olivat menettäneet violetin värinsäkin, ja istutin kuoppiin onnenapilaa (tummanpunainen väri ja hauska lehtimuoto korostavat mielestäni istutuksen muita kasveja) ja kuistinpuoleiseen reunaan pari hämykurjenpolven tainta (siinäkin on hyvin hauskanmuotoiset lehdet). Hämykurjenpolvet näyttivät aluksi kuolevan - silloin oli juuri kuiva ja helteinen jakso - mutta loppujen lopuksi kumpikin nosti pintaan vihreän lehden, joten lupaavalta vaikuttaa!

Perkasin esille myös leikkimökin paahteisella seinustalla olevan vanhan perennamaan, ja sieltä ruohon seasta löysin kadonneeksi luulemani oranssikeltanon. Sen rönsytaimia oli paljon (kaikki ovat lähteneet alkuun yhdestä tienpientareelta löytyneestä puutarhakarkulaisesta), joten pystyin levittelemään sitä leikkimökin taaksekin (missä myös on perkaamista vaativa alue, jonka raivaamista hiukan aloitin). Oranssikeltano sai kukkamaahan seurakseen soikkoratamoa ja loistotädykettä; toisessa päässä on sitruuna-ajuruohoa ja tavallista ajuruohoa sekä joitakin siirtämistä odottavia taimia. Odotan voimakkaan sinisen loistotädykkeen ja oranssikeltanon korostavan sopivasti toistensa värejä! Maa on varsin kuivaa ja karua, joten ehkä kumpikaan ei edes kaatuile pahasti maata myöten, niin kuin niiden tapa on.

Vaaleanpunaiset äitienpäiväruusut innostuivat intiaanikesän ansiosta kukkimaan valtavasti - sieviä pikku ruusuja riitti maljakkoon ja kuivattavaksikin. Kirkkaanpunainen ei montaa kukkaa tehnyt, mutta vielä juuri ennen pakkasia siihen ilmestyi nuppu, joka ehti osittain aueta, kun kastelin kukkaa useita kertoja lämpimällä vedellä!
rumaelsa
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3044
Liittynyt: 21 Loka 2013, 21:27

Re: Puutarhakuulumisia

ViestiKirjoittaja Tiina H » 20 Loka 2015, 11:45

Onpa ihanaa, että niin moni kasvi on kasvanut hyvin ja että vielä synttärivieraat toivat kasveja. Mainio lahja! Ne salaperäiset, varjoisat polut ja sopet ovat kiehtovia (luonnossa liikuttaessakin). Mukavaa, jos niitä saa syntymään myös pihapiiriin.
Tiina H
 
Viestit: 1119
Liittynyt: 30 Loka 2013, 12:48

Re: Puutarhakuulumisia

ViestiKirjoittaja Tiina H » 27 Tammi 2016, 21:55

Alkaa olla aika taas miettiä ensi kesän viljelyksiä. Olemme tehneet listaa ja suunnitelmia ja miettineet, mitä uuttakin voisi kokeilla. Onko teillä muilla joitakin hyötykasveja, joita olette kokeilleet uutena ja joihin olette tykästyneet?

Nythän jo voisi kovastikin kylvää chilit ja kohta tomaatitkin taimettumaan. Meillä vain ei ole lamppuja, joten ei kannata vielä hosua. Kasvatustilaakaan ei nyt oikein ole, kun olemme talvettaneet ainoalla sopivalla ikkunalla, keittiössä, chilejä. Niistä osa näyttää kupsahtavan, osa selviää. En yhtään tiedä, mikä saa ne selviämään tai ei. Niihin iskivät ansarijauhiaiset ja kirvat viime kesänä, kun olivat sisällä koko ajan. Nyt mietimme, että nostamme ne ulos heti, kun sää sallii. Joukossa on muutamia sellaisia chilejä, joita puoliso alkoi kasvatella sairaudesta toipuessaan. Taimet ovat vielä melko pieniä, ja olisi kiva saada niistä maistiaisiakin. Ulkona linnut ja petohyönteiset hoitavat ötökkäpulman aika paljon paremmin kuin mihin itse pystymme sisällä (kylmällä vesisuihkulla lähinnä, ja joskus mäntysuopasuihkutuksella).

Takapihalla on pieni hiekkalaatikko, jolle ei enää viime kesänä ollut oikein käyttöä. Olemme miettineet siihen jotakin hyötykasvia, ja puoliso mietti, voisiko hiekkaan upottaa ämpäreitä, joissa olisi jotakin mukavaa. Hiekka varaa lämpöä ja astioissa kasvaviin kasveihin ei tulisi rikkaruohojakaan. Upotettu ruukkupuutarha :). Siitä sitten jatkoimme pohtimista ja ajattelimme nyt sitten koettaa kesällä sellaista, että pistämme hiekkaan pystyyn salkoja kotamaiseen muotoon ja panemme niitä vasten kasvamaan niistä upotetuista ämpäreistä avomaankurkkuja ja salkopapuja.
Tiina H
 
Viestit: 1119
Liittynyt: 30 Loka 2013, 12:48

Re: Puutarhakuulumisia

ViestiKirjoittaja Tiina H » 08 Maalis 2016, 21:39

Me asumme paritalossa tällaisessa pihapiirissä, jossa on kaksi paritaloa L:n muodossa. Muutimme tähän silloin, kun nämä oli rakennettu reilut yksitoista vuotta sitten. Kotimme pääty on kohti toisen talon toisen päädyn etuovea ja -kuistia. (Sillä seinustalla meillä on onneksi myös ikkuna, mutta vain sellainen korkealla oleva pieni.) Taloyhtiötä kun on perustettu, rakennuttaja on tehnyt yhtiöjärjestyksen ja siihen liittyvän kartan, jossa näkyy, mitkä piha-alueet ovat minkäkin asunnon hallinnassa ja mitkä yhteisiä. Asunnoissa on vähän eri määrä pihaa, meillä noin kolmannes siitä, mitä naapuritalon päätyasunnossa. Kahdessa muussa asunnossa on jotakin siltä väliltä.

Tuo pääty on sellainen, että meillä on siitä virallisesti vain hyvin kapea kaitale, alle neljäsosa matkasta, joka on toisen asunnon etukuistin laidalta talomme päätyseinään. Jos siinä rajakohdassa olisi aita, siitä ei pääsisi kulkemaan takapihallemme esimerkiksi pyörätuolin, lastenvaunujen tai ruohonleikkurin kanssa, varsinkaan, kun siinä välillä on tikkaat katollemme. Toinen laita kulkisi seinää raapien. Pääty on maastoltaan sellainen, että tämä talo on vajaan metrin korkeammalla kuin naapuritalo, ja talomme päädyssä on hiven loivasti viettävää tasannetta ja sitten jyrkempi pieni penger niin, että alempi tasanne alkaa puolivälistä tuota etukuistin ja talon päädyn välistä matkaa. En oikein ole koskaan ymmärtänyt, miksi kaitale tähän on jätetty niin kapeaksi.

Aikoinaan ensimmäinen asukas naapuriasunnossa kyllästyi leikkaamaan ruohoa penkereeltä ja sanoi, että tee mitä tykkäät. Kysyin, saanko istuttaa kasveja, ja siinä on siitä asti ollut pitkä pionipenkki ja aluskasveja, ylätasanteella talomme päädyn lähellä muutamia laattoja kulkupolulla ja kivikkokasveja. Sitten naapuri oli muuttamassa pois ja minä hätäännyin ja kysyin, voiko sitä piha-alueen rajaa siirtää papereissa kokouksessa. Naapuri naurahti aika ikävään sävyyn ja sanoi, ettei kai hän ilmaiseksi maasta luovu. He muuttivat pois ja tilalle tulivat ihanat naapurit, jotka ovat nauttineet pionipenkin loistosta jo kahdeksan kesää. Nyt he ovat muuttamassa pois. :(

Minä tietenkin taas aloin vähän pelätä, josko joudun kaivamaan kolmetoista pionia ylös kaiken muun kanssa ja miettimään, mihin saisin ne mahtumaan. Ihana naapurintäti totesi, että ei kai kukaan niin surkea olisi, että siirrättäisi ihanuudet. Jännittää minua silti hieman, kun ei sitä koskaan tiedä. Aloin miettiä, pitäisikö joskus ehdottaa, josko yhtiöjärjestykseen liittyvää karttaa voisi muuttaa sen verran, että rajaviivaa saisi noin metrin loitommaksi talomme päädystä.

Sitten muita puutarhakuulumisia: olemme idättäneet chilejä lautalla ja saaneet jo muutaman taimen purkkiin. Tässä lähiaikoina ajattelin pistää tomaatteja itämään. Purjot unohdin, mutta ehtinevät ne vielä :). Ei mene varmaan kovin kauaa, kun alkaa maata paljastua, sillä lunta on nyt paljon vähemmän kuin monena talvena. Tänään varsinkin lumen pinta on painunut paljon.
Tiina H
 
Viestit: 1119
Liittynyt: 30 Loka 2013, 12:48

Re: Puutarhakuulumisia

ViestiKirjoittaja rumaelsa » 30 Touko 2016, 11:08

Näin keväällä saa nauttia kauneudesta puutarhassa työtä tekemättä! :D Paratiisiomenapuu kukkii niin, että näyttää lumen peittämältä. Alppikärhössä on parikymmentä kukkaa - ehkä viime kesän sateisuus piristi sitä?
rumaelsa
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3044
Liittynyt: 21 Loka 2013, 21:27

Re: Puutarhakuulumisia

ViestiKirjoittaja Vanilja » 30 Touko 2016, 21:13

Meilläkin omenapuut ovat kukkineet aivan valtavasti ja näyttäneet isoilta lumikasoilta. Kasvimaan vieressä on omenapuita ja tuoksu on ollut huumaava siinä töitä tehdessä :) . Kimalaisia on käynyt niin, että tuntuu kuin jo päässäkin surisisi. Jos kaikki menee hyvin, omenoita tullee todella paljon!
Vanilja
 
Viestit: 1128
Liittynyt: 04 Marras 2013, 15:02

EdellinenSeuraava

Paluu Piha ja puutarha

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa

cron