Innostavia sitaatteja kotikouluttajille

[rumaelsa]

"Itsenäisen ajattelun avulla omakohtaisesti rakennettu ymmärrys tekee ihmisen ehjäksi. Tämä on oppimisen, elämänhallinnan ja viime kädessä myös ammatillisen tehokkuuden avainkysymys, johon perinteinen pedagogiikka ei oikein osaa vastata.
Koko kysymystä ei oikeastaan edes osata kysyä. Puhumme oppimisesta, kouluttautumisesta ja ammattiosaamisesta erilaisin sanoin. Puhumme ammattipätevyyden hankkimisesta tai työelämässä jo toimivien täydennyskoulutuksesta. Puhumme ajatuksista ja sisällöistä ja taidoista, joita ihminen kerää, kuin kiviä. Emme puhu ajatuksista, joista ihminen rakentuu, kuin talo.
Miksi itsenäinen ajattelu eheyttää? Koska vain ajatellessamme omaehtoisesti ja pitkäjänteisesti jotakin voimme rakentaa jäsentyneisyyttä omaan mieleemme, omaan tietoisuuteemme."

"Mitä itsenäinen ja eheyttävä ajattelu edellyttää? Se edellyttää riittävästi aikaa ja riittävästi keskittymiskykyä ajatusten järjestelemiseksi."

"Laadukas oppiminen tarkoittaa sitä, että ihminen jäsentää omaa tietoisuuttaan; että hän rakentaa ja kehittää pitkäkestoista muistiaan; ja että hän ymmärtää asiat niin hyvin, että kykenee käyttämään ja toimimaan ymmärryksensä mukaan. Laadukas oppiminen on yhä harvempien herkkua, vaikka koulutusta ja opetusta on tarjolla enemmän kuin koskaan."

(Kai Ekholm & Jussi T. Koski: "Pysähtymiskirja")

[rumaelsa]

"Sivistys on se mitä jää jäljelle unohdettuamme sen, mitä opimme koulussa."

(Albert Einstein, Kai Ekholmin & Jussi T. Kosken kirjassa "Pysähtymiskirja")

[rumaelsa]

"Joku mukula kävelis tästä kahvilasta Turun torille, niin se vois suorittaa aika monta asiaa siinä mennessään. Miks sen pitäis mennä sinne kouluun? Mitäs jos ne vaan olis? Ja eläis ja oppis asioita."

(Sail for good -projektin vetäjä Tuomo Meretniemi, Maarit Korhosen kirjassa "Kun koulu ei tajua")

[rumaelsa]

"Meidän on lähdettävä tosiasiasta, ettei koulu ole välttämätön elämälle! - -
Ellei koulu ole välttämätön elämälle, se voidaan jopa poistaa. Meidän ei tarvitse tehdä sitä, mutta se voidaan tehdä ilman sen suurempaa haittaa olemassaolollemme. Se, ettei teollisuuslaitoksiimme ja yrityksiimme saada pätevää työvoimaa, on toinen asia. Koulun poistamisesta yhteiskunnalle seuraavat epäsuoratkaan seuraukset eivät sinänsä ole vakavia ihmiskunnan edelleen elämisen kannalta. Paljon vaarallisempia ovat nykypäivän arvoinvalidikoulujen seuraukset - - Arvoinvalidien aivojen hallinnassa niistä [energiasta ja tiedosta] tulee vertaistaan vailla oleva mahdollinen vaara, joka uhkaa koko ihmissuvun tulevaisuutta.
Tätä taustaa vasten tarkastellen olisi koulun poistaminen huomattavasti pienempi uhka kuin sen säilyttäminen! Koulun poistaminen ainakin antaisi nuorille aivoille mahdollisuuden kehittää arvokapasiteettiaan."

"Neuropedagogisesta näkökulmasta olisi kohtalokasta lasten kehitykselle antaa heidän aloittaa nykyisessä tietokoulussa vieläkin varhemmin kuin tätä nykyä. Kasvatusjärjestelmän tulisi erityisesti näiden nuorempien lasten kohdalla sopeutua huolella heidän kiinnostuksensa aiheisiin ja voimavaroihinsa."

(Matti Bergström: "Lapsi - viimeinen orjamme")

[rumaelsa]

"Tunnemme kaikki hyvin vastaväitteet: mitä tulee lapsista, jotka eivät saa paljon tietoa, jotka eivät pysty hillitsemään itseään ja jotka eivät noudata yhteiskunnan moraalia ja sen eettisiä periaatteita? Niin juuri, ja minä voin esittää vastakysymyksen: mitä tulee lapsista, jotka saavat paljon tietoa ja jotka hillitsevät itsensä täysin ja noudattavat meidän arvojamme? Vastaus tähän kysymykseen on: heistä tulee meidän kaltaisiamme arvoinvalideja, jotka käyttävät energiaansa ja tietojaan tuhoisan tekniikan ja talouden muodossa ja epäinhimillisellä tavalla, hävittäen luonnon tasapainon jne.
Tähän kehitykseen myötävaikuttaa nykyinen koulujärjestelmämme."

"Ehkä on niin, etteivät opettajat ole koskaan oppineet kunnolla tuntemaan tavallisia, vapaita, iloisia lapsia, so. sellaisia kuin he olivat ennen koulun valtaan joutumistaan."

"Lasten aivojen kehityksestä - - oppimamme perusteella on ensimmäisenä pedagogisena seurauksena selvästikin tämä: koulu sellaisena kuin se tätä nykyä on, tulee poistaa. Pelkkä koulun muuttaminen tai kehittäminen ei käy - sen osoittavat myös koulukokeilut, joista ei ole ollut apua - koska itse perusajattelu on väärä."

(Matti Bergström: "Lapsi - viimeinen orjamme")

[rumaelsa]

“Se, ettei ole julkaissut tai ei tunne lainauksia vaikeatajuisista kirjoista ei tarkoita, etteikö voisi olla intellektuelli. Meidän on demokratisoitava intellektuellin idea niin kuin moni muukin asia tässä maailmassa.”

“Saa vaikutelman, että vain tutkintoja suorittaneet ja erikoisia nimityksiä ja sanoja käyttelevät olisivat intellektuelleja. Näin ajatellen intellektuellien ulkopuolelle jää paljon viisautta. - - monet niistä, joiden kanssa olen elänyt ja työskennellyt, nämä julkisuudelta tuntemattomat henkilöt, ovat todellisia intellektuelleja. - - Intellektualismi tarkoittaa avaraa maailmankatsomusta, joka auttaa näkemään oman kulttuurin ja historian tuolle puolen sekä pohtimaan oman ajattelunsa perusteita. Se on myös humaaniutta, viisautta ja valppautta tiedostaa hallitsevan ideologian totuusväitteet.”

(professori Stephen Brookfield, kirjassa "Kasvatussosiologian suunnannäyttäjiä")

[Vanilja]

Mihaly Csikzentmihalyi on kirjoittanut Flow-kirjassaan siitä, ettei tieteen tekemistä pidä jättää vain akateemisille tutkijoille. Ajatus oli tosi innostava. Huomaan, että käsitys siitä, ketkä edes voivat olla sivistyneitä ihmisiä, on aika kapea. Meillähän sinänsä älykäs esikoinen on jo ilmoittanut, ettei halua missään nimessä lukioon. Hän hakenee ammattikouluun linjalle, joka häntä on tavallaan pikkulapsesta asti kiinnostanut - ja tämä on hyvin kaukana sellaisesta yleisestä näkemyksestä, millä aloilla ja millä koulutuksella voi olla älykäs ja sivistynyt ihminen. Odotan aikamoisella mielenkiinnolla, millaisia ilmeitä ja kommentteja tulee, kun asia tulee "julki"! Meiltähän on jo kyselty, mitä poika aikoo lukion jälkeen !

[rumaelsa]

"It is the studying that you do after your school days that really counts. Otherwise you know only that which everyone else knows."

(Henry L. Doherty; lähde http://niukkis.blogspot.com/2016/06/per ... isuus.html)

[rumaelsa]

"[arkipäivän tilanteiden tarjoaman] Harjoituksen suuren määrän lisäksi spontaani huomion kiinnittäminen määrällisiin suhteisiin arkipäivän vaihtelevissa ja matemaattisessa mielessä epämääräisissä tilanteissa tarjoaa matemaattisen ajattelun harjoittelulle jatkuvasti haastavampia tilanteita ja kehittää näin matemaattista ajattelua enemmän kuin pelkkä tarkasti määriteltyjen koulutehtävien tekeminen."

(Erno Lehtinen, Marja Vauras & Marja-Kristiina Lerkkanen: "Kasvatuspsykologia")

[rumaelsa]

"Kotikoulusta oli paljon hyötyä. Opin itsekuria ja itsenäisen opiskelutyylin. Pystyn [nykyään koulussa] itsenäisesti suorittamaan kursseja. Saan ihan samoja arvosanoja kuin jos menisin tunneille - - Itse asiassa nautin opiskelusta toisin kuin monet muut ikäiseni."

(17-vuotias lukiolainen Saara Furu, https://yle.fi/uutiset/3-9797403)

"Kun vanhempana opettaa omaa lastaan, pitää varautua paljon normaalia rajumpaan vastarintaan. Joskus kirjat lentelevät, kynät katkeilevat ja korvatulpat olisivat kallisarvoinen lisävaruste. Lasten pitää antaa edetä omaa tahtiaan ja oma ego pitää pystyä piilottamaan. Kun motivaatio sitten löytyy, on mahtavaa seurata oppimisen riemua ja nähdä tulosten yltävän sellaiselle tasolle jota ei ole uskaltanut odottaakaan. Kaikki tehtävät pitää sitoa osaksi arkea, jotta lapsi ymmärtää miksi asioita pitää oppia. Kokkaus, veneen huolto, kaupassakäynti, kaupunkikävely ja Minecraftin pelaaminen ovat kaikki oivallisia tilaisuuksia oppia jotain uutta. Näihin ja moniin muihin arkisiin askareisiin voi helposti yhdistää matematiikan, historian, biologian, uskonnon, kielten tai vaikkapa käsityön opettelua. Vanhemman pitäisi osata olla enemmän tiennäyttäjä, ei opettaja."

"Vanhempana ja opettajana voisi onnitella itseään hyvin tehdystä työstä, mutta avaimena kuitenkin on altistus oppimiselle. Se tarkoittaa meillä, että käden ulottuvilla on tietokirjoja, tiedelehtiä, sanakirjoja, kartastoja, dokumenttielokuvia jotka yhdistyvät omiin havaintoihin luonnosta."

"Venekoulussa oppiminen on kokoajan läsnä. Tarkkoja tunti- tai viikkosuunnitelmia ei puolen vuoden kokemuksellamme kannata tehdä, koska päivien tapahtumat vaihtelevat todella. Edellytykset määrämuotoisille oppitunneille ovat aivan erilaiset, kun olemme satamassa nettiyhteyden päässä ja sitten kun olemme merellä tai ankkurissa syrjäisellä lahdella. Oppiminen ja opetus pitää muokata sopivaksi ja mennä niin sanotusti maaston mukaan.
Helpoiten ja mielenkiintoisimmin oppiminen tapahtuu, kun opittava asia liittyy suurempaan kokonaisuuteen. Tällaisella matkalla retkipäivät seuraavat toisiaan ja opittavaa riittää uusissa maissa, matkalla eteen tulevissa luonnonilmiöissä, eläimissä ja tietysti itse purjehduksessa."

"Tuntuu ihmeelliseltä, miten paljon asioita voi oppia lyhyessä ajassa, kun niiden merkityksen ymmärtää. Tämä ymmärrys ei tule eikä voi tulla pelkästään kirjoista eikä edes harjoitustöiden kautta. Lapset pitää laittaa tekemään oikeita asioita oikeassa maailmassa."

(Meretniemen perheen kokemuksia "venekoulusta", perheen blogi https://sailforgood.tumblr.com/)

"* Jokainen lapsi on erilainen ja varustettu ihan omalla persoonallisuudellaan, vahvuuksillaan ja kiinnostuksen kohteillaan. Jokainen myös oppii omalla tavallaan.
* Lapset tarvitsevat turvallisen paikan innostua ja he tarvitsevat sitä, että sitä innostusta tuetaan ja autetaan heitä saavuttamaan heidän omat tavoitteet oppimisessa ja elämässä.
* Vanhempien tulisi olla paljon enemmän mukana lasten oppimisessa eikä ulkoistaa sitä kouluille. Tietenkin tämä ei ole aina mahdollista, mutta sitä kaivattaisiin.
* Ajattele tilanteita oppimisen näkökulmasta mahdollisuuksina. Mitä nykyisessä tilanteessa on sellaista, josta voisi lapsen kanssa oppia lisää, keskustella enemmän, yhdistää muihin ilmiöihin yms. Yhdistä oppiminen jokapäiväiseen elämään ajattelematta liikaa sitä, milloin asioita koulun puolesta käsitellään."

" - - asiasisällöllisesti kyllä se yksivuosikurssi alakoulussa aika pientä on. Tämä on tietenkin siitä syystä, että kaikkien pitää pysyä mukana ja jos on 25 yhdellä opettajalla niin on selvää, ettei tavoitteita voi ihan kamalan korkeaksi asettaa. Se on ollut kiva huomata, että ei tarvitse olla huolissaan ja voi ottaa siihen paljon muuta, mitä normi-opsissa ei voi ollakaan."

"Mieluummin menee oman innon kautta ja sitten tehdään se, mikä innostaa, eikä sen mukaan, että lukujärjestyksessä lukee, että tänään tehdään näitä ja näitä asioita. Se tekee tietysti asiat itselleen helpoksi, kun ei tarvitse pakottaa."

"Se on se asia ja se luksus, joka meillä on, että me voidaan ottaa sen yhden tietyn lapsen henkilökohtainen kehitysvaihe huomioon, mitä ei voi isossa luokassa tehdä."

"optimimaailmassa, mikä luokkahuoneessa ei ole mahdollista, niin opsin filosofia on se, että jos tänään lapsi ei tiedä, mitä halua tietää, niin opettajan tehtävä on antaa 3-5 vaihtoehtoa, joista lapsi valitsee. Tai monta kertaa lapsi on sitä mieltä, että jokin asia olisi hyvä ja sitten tehdään sitä, mitä se lapsi sanoo, jolloin vaarana on se, että tehdään jotain yhtä asiaa koko ajan. Siinä tulee siinä sitten se opettajan ohjaamisen ammattitaito, miten sitä lähdetään laajentamaan sitä mielenkiintoa ylös ja alas ja viereen, miten siihen saadaan liitettyä niitä muita asioita, laajempaa kokonaisuutta. Silloin se kaikki kuitenkin lähtee lapsen omasta kiinnostumisesta. Tämä on kai sen uuden opsin sydän. Mahdoton ajatus näin suoraan sanoen noin 30 hengen luokalle, että jokainen saisi tehdä, mitä itseä huvittaa. Se ei vain käytännössä onnistu. Meillä se toistaiseksi onnistuu. Sen takia tämä on hauska kokeilu. Muut aiheet ja aineet saa aina liitettyä mukaan. En koe, että mikään olisi sellainen aihealue, mikä olisi lapsille kauheaa eikä kiinnostaisi."

" - - ei ole sitä 25 lapsen luokkaa, jossa osata tai ei osata toimia. Enemmän teet oikein, jos olet hiljaa ja teet niin kuin käsketään. - - hän on niin täynnä energiaa, että hänen on vaikeaa olla paikallaan. Viime vuonna monesti keskusteltiin opettajan kanssa, kun jalka vipattaa, pyörii paikallaan ja pitää tehdä juttuja. Tuommoinen voisi kääntyä tosi vaikeaksi jutuksi, jolloin se itse oppiminen saisi negatiivisen mielen myös lapsen omassa päässä, että voi, kun koulu on tyhmää, kun häntä koko ajan moititaan, kun hän ei jaksa istua hiljaa paikallaan. Pitää vain olla tosi tyytyväinen, että on tämänlainen tilanne, sen sijaan, että Wilmassa/Helmessä olisi joka toinen päivä merkintä hankaluudesta tunnilla. Tämä on aika hyvä ratkaisu."

(Meretniemen perheen haastattelu, https://isbel.org/2017/06/15/learning-e ... i-suomeksi)