Päättötutkinnot ja -todistus

[Pirjo]

Herttinen sentään tota liikuntaa! Liikunnasta meillä oli sen verran puhetta, että päiväkirja ja voisin lisäksi kuvata liikuntasuorituksia opelle sekä ottaa ihan itsekin suorituksia vastaan. Eli taidan juosta kameran kanssa tästälähtien Nellin perässä... Juuri esim. tuo uinti, pitiköhän nyt olla 200m putkeen ja siitä 50m selkää.

Terveystieto oli jaettu ihan luokkakohtaisesti, äidinkieli oli myös jaoteltu luokkakohtaisesti, vaikka kaikki materiaali oli yhdeksännen luokan kirjasta...

Tämän koulun kässän opeen en ole vielä ollut yhteydessä ja saa nyt sitten nähdä mitä sanovat, kun asuimme kuitenkin Espoossa seiskan aikaan. Tallessa sähköpostit silloisen koulun kässän opelta, joka ei kuitenkaan ehdottomasti vaatinut esim. sukan kutomista.

[rumaelsa]

Pyysin Kelan kuntoutusrahaa varten todistuksen vanhemman pojan tähän asti suorittamista opinnoista. Tämän kevään suoritukset olivat peräti hyviä - äidinkielestä tuli kymppi! Laskin, että tällä hetkellä lukuaineiden keskiarvo on 8,4!!! Pari vain hädin tuskin läpi mennyttä taito- ja taideainetta tosin laskevat kokonaiskeskiarvon alle kahdeksan. Joka tapauksessa hieno suoritus.

[Tiina H]

^ Onpa mennyt hyvin! Millä mielellä lapsi itse on ollut kokeista ja testauksista, noin yleensä siis, riippumatta numeroista?

Oletteko kotona pitäneet mitään kokeen kaltaisia juttuja kotioppimisen aikana - ehkä osin ajatellen sitä, että päättötutkintoa varten voi joutua tekemään kokeita? Entä teillä muilla perheillä, joilla lapset ovat kotioppijoina? Minä olen miettinyt, minkä verran pitäisi ikään kuin harjoitella kokeita, enkä oikein ole päässyt mihinkään tulokseen. Kun tämä kai riippuu paljon siitä, millainen on yhteys sinne lähikoululle; joillakin lapsi käynee tekemässä kokeita tasaista tahtia koululla, ja se on se yksi tapa koulun puolelta seurata kotioppijan etenemistä. Meillä se on ollut sillä tavoin mukavasti ehkä sattumaltakin lapsen luonnetta ajatellen (tai sitten tarkoituksella) niin, ettei ole varsinaisesti kokeiden kaltaisia olosuhteita tapaamisissa ollut. Olen miettinyt, että kun lapsi on luonteeltaan sellainen, että häntä alkaa helposti ahdistaa, jos hän kokee, että joku vahtii hänen tekemistään, tai jos on tiukka aikaraja ja sitten siitä jopa saatetaan muistuttaa, miten hän pystyy tekemään päättötutkintoa varten oikein yhtään mitään, jos aineenopettajat haluavatkin tiukasti kokeita. Toivon, että on mahdollista neuvotella suoritustavoista edes hieman sitten, kun niiden aika on, ettei ainakaan ihan kaikkea tarvitsisi tehdä aikarajoitetuin kokein. Teillä muillahan on ollut mukavan paljon kyllä portfolioita, kotona tehtäviä esseitä ym., eikö vain?

[rumaelsa]

Pojalta ei yleensä juuri kommenttia kokeista heru. Kaikenlainen käytännöllinen tekeminen on hänelle vaikeinta. Koepaperien täyttäminen on hieman hidasta, ja joissakin kokeissa opettaja on saattanut sallia suullisen täydentämisen, mikä on usein parantanut tulosta huomattavasti.

Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa todetaan kokeista ja arvioinnista muun muassa:

"Erilaisissa arviointi- ja näyttötilanteissa varmistetaan, että kukin oppilas ymmärtää tehtäväksi annon ja saa riittävästi aikaa tehtävän suorittamiseen. Lisäksi huolehditaan mahdollisuuksista hyödyntää tarvittaessa tieto- ja viestintäteknologiaa ja antaa suullisia näyttöjä. - - Lievätkin oppimisvaikeudet - - tulee ottaa huomioon arviointi- ja näyttötilanteita suunniteltaessa ja toteutettaessa."

Koetilaisuutta voidaan pidentää tai se voidaan jakaa useaan kertaan; kannattaa sopia etukäteen kunkin opettajan kanssa riittävän ajan varaamisesta.

Meillä kokeiden teosta on tullut tarpeeksi harjoitusta vuosien mittaan. Uskoisin, että viimeistään ylempien luokkien valvontatilaisuuksissa teilläkin on jonkin verran ihan perinteisiä kokeita. Toki tehtäväkirjojen täyttökin harjoittaa tarvittavaa tekniikkaa riittävästi! Joitakin yleisiä ohjeita olen lapsille antanut kokeita varten - esimerkiksi, että kannattaa silmäillä koepaperi ensin läpi ja aloittaa helpoimmalta vaikuttavasta tehtävästä, jotta pääsee vauhtiin.

[annimonni]

Meillä alkaa nyt tuo erityisen tutkinnon urakointi. Historian open kanssa viestitellessä kysyin miten tehdään. No hän ajatteli sellaista reilunkokoista koetta 40-50 kysymystä ja sitten keskustelua. No ei siinä mitään. Hän sanoi tekevänsä kysymyksiä koko historian alueesta eikä kysy pikku asioita. Kysäsin sitten, että tarkoittaako koko historian alue alkuräjähdyksestä nykyaikaan vai kivikaudesta nykyaikaan. Hän tarkoitti Napoleonista nykyaikaan eli 1800-2016 eli yläkoulun oppimäärä
Siis kaikki mitä tehdään alakoulussa on turhaa kun loppuarviointi on vain yläkoulun asioista

Musiikki hoidetaan soittonäytteellä ja keskustelulla, liikunta liikuntapäiväkirjalla, terveystieto tutkielmalla (+10sivua), kotitalous tehtävävihon täyttö+teoriakoe+jotain puuhailua koulun keittiöllä ( )

Kaikki ne opet joiden kanssa on jo vähän sovittu asioista niin olisi valmiita tulemaan myös meille kotiin. Mielenkiintoista

[annimonni]

No niin, nyt on saatu projekti päätökseen. Enää on todistus saamatta. Se saadaan viikolla 43.
6,5 viikkoa sisälsi palavereita opettajien kanssa, 14 koetta, muutamia esseitä, villasukkien ja housujen teot ja hirmumäärän opiskelua, hammastenkiristystä, kiukkua ja onnistumisen iloa. Vapaapäivää ei tyttären kanssa pidetty paitsi kolmena päivänä, kun tytär oli kuumeessa.
Lopputulos on ihan ok. Totuuttahan se kaikesta osaamisesta ei kerro. Nuo koulukokeet kun on niitä nippelitietojuttuja.

Opettajissa oli tosi suuria eroja. Toisen antaessa jopa kynän kotiin mukaan niin toinen muistutti tuomaan oman kynän kokeeseen. Ihan laidasta laitaan oli heitä kaikessa asiassa. Positiivisesti meihin suhtautuneille ja positiivisesti koko asian hoitaneille laitoin positiivisen kiitosviestin. Eräälle opettajalle mietin vielä laitanko "eräänlaisen palautteen" vai annanko asian olla... Eipä se viesti mitään enää muuttaisi. Parempi ehkä vaan unohtaa.

Kaiken kaikkiaan, kun nyt olemme molemmat joutuneet erinäisiä kertoja käymään yläkoululla, olen todella tyytyväinen ratkaisuumme ottaa lapsemme kotikouluun

ps. Kotitalouden saimme suoritetuksi ilman varsinaista näyttöä koululla

[Tiina H]

Kiva, että on homma valmis. Onnea!

Kaiken kaikkiaan, kun nyt olemme molemmat joutuneet erinäisiä kertoja käymään yläkoululla, olen todella tyytyväinen ratkaisuumme ottaa lapsemme kotikouluun

Onko siellä niin levotonta, vai miksi?

[annimonni]

Levotonta joo ja kaiken kaikkiaan sitä koko kokonaisuutta kun katsoo niin siksikin

[rumaelsa]

Onneksi olkoon, urakka takana!

[Pirjo]

Hienoa, onneksi olkoon!