Kotikoulu/preschooling 2v ja 3v

[Jenna]

Moi!

Mulla on täällä siis 2v ja 3v lapset ( ja 1v . Ja haluaisin että meidän arki olisi aktiivista ja opettavaista Kaipaisin linkkejä, vinkkejä, "lukujärjestys" esimerkkejä yms miten voisi rakentaa arkea tässä iässä, ja mitkä olisivat kehitykseen sopivia tehtäviä? Mitkä odotukset voi tämän ikäisiltä olla, mitkä heidän jo "pitäisi" osata?

[rumaelsa]

Tuonikäisille on mieluista puuhata aikuisen kanssa oikeissa töissä, joten ota heidät mukaan ruuanlaittoon, anna tiskata, opeta pyykkien lajittelua, hanki pienet (mutta kunnolliset) siivousvälineet jne. Kannattaa selostaa sanallisesti, kun näyttää, miten jokin homma tehdään, sillä pelkästään katselemalla voi jäädä jokin olennainen seikka huomaamatta.

Minulla on ollut tavoitteena lasten leluja yms. hankkiessamme, että ne olisivat tavalla tai toisella opiksi tai hyödyksi. Kaikenlaiset rakennussarjat ovat loistavia: Legot, palikat, junaradat... Jos tarjolla on palapelejä, lautapelejä, pelikortteja, satuja ja klassikkolastenkirjoja (myös kauniisti kuvitettuja), lasten tietokirjoja, klassikkoelokuvia jne. lapset oppivat valtavasti asioita varsinaisesti opettamatta. Olen aina lukenut lapsille paljon ääneen.

Jos lapset (tai sinä itse ) tuntuvat kaipaavan vielä enemmän virikkeitä, Helena Parkkosen kirjassa "Auta minua tekemään itse" esitellään käytännönläheisesti Montessori-pedagogiikkaa ja annetaan vinkkejä yksinkertaisten oppimisvälineiden valmistamiseksi nimenomaan alle kouluikäisille. Ja mikäli mahdollista, lasten olisi hyvä oppia jo aivan pieninä vähintäänkin toinen kieli!

[Maria]

Rumaelsalta hyvä vastaus. Minä lisäisin runsaasti aikaa keskusteluille ja ihmettelyille. Luonnonihmeiden katselua. Isokokoiset siveltimet ja värikynät ja suuria papereita.

[Vanilja]

Kotiopetuksesta mitään ymmärtämättä sanoisin, että tuossa(kin) iässä tärkeintä on juuri saada ihmetellä ja tutkia maailmaa vapaasti. Lapsen mieli toimii aktiivisesti jo ihan itsestään ja uskon, että hän poimii ympäristöstään juuri ne jutut, jotka ovat kehityksessä jollakin tavalla pinnalla juuri sillä hetkellä. Aikuisen tehtävä on monesti vain seurata . Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitähän se ei aina ole, koska kuulemme jatkuvasti arvioita siitä, mitä missäkin iässä pitää osata, miten lapsi silloin leikkii jne. Itse keskustelin 4-vuotiaan kanssa sienistä tuntikausia, mihin nyt en varsinaisesti saanut rohkaisua miltään ns. asiantuntijataholta, mutta jotakin se vaan palveli silloin lapsen kehityksessä. Tietysti on tärkeää tarjota lapselle niitä mahdollisuuksia, joihin tarttua, kuten vaikkapa juuri näitä palikoita ja siveltimiä ja erilaisia kodin tehtäviä kukkien kastelusta pullien voiteluun. Pahitteeksi ei ole sekään, jos itsekin suhtautuu maailmaan kiinnostuksella ja avoimin silmin . Mutta tämä nyt oli tosiaan tällainen maallikon mielipide, mutta veikkaisin, että juuri se luonteva halua oppia uutta on se, mikä kantaa eteenpäin kotikoulussakin?

[Jenna]

Musta tuntuu että meillä on ongelma tv, joka aiotaankin kantaa kohta pois. Jos äiti on väsynyt on niin helppo pistää töllö päälle ja lapset sen eteen. Ja yli kolme veelle se " toimiikin" meillä. Sen takia olen tehnyt vähän "lukujärjestystä" , lähinnähän se on kai itselleni että pysyisin jotenkin ruodussa Se siis siltää kotitöitä yms eikä ole ns. koululukjärjestys. Ajattelinkin että lapset kulkevat mukana kotihommissa ja lukujärjestyksen avulla saan tarjottua myös niin virikkeitä esim. askartelua yms. Ristiriitaista, toistaalta olen tosi unschooling tyyppi mutta sitten olen niin suurpiirteinen ja jotenkin laista ilmeisesti että en tiedä tulisiko täysin unschooling meiningistä muuta kuin laiskottelua. Toisaalta taas tykkään tehdä asioista tarkat suunnitelmat yms Varsinkin meidän 3v tylsistyy ja kyselee että mitä voisi tehdä. Mutta kun olen tehnyt tuota suunnitelmaa niin olen kirjoittanut että lapsen vapaata leikkiä esim Joudun siis suunnittelemaan olemaan suunnittelematon ihanan sekava viesti. oon tällä hetkellä tosi väsynyt, mietinkin että pitäskö mennä kilpirauhas kokeisiin kun mun äidillä on jouduttu kilpirauhanen poistamaan liikatoiminnan takia. Ja mulla itsellä ei vaan väsymys väisty vaikka nuorimmainen on "jo" yli 1v. pistetään viestin sekavuus sen piikkiin.

[rumaelsa]

Varmista myös rauta-arvot! Jos mahdollista, niin hemoglobiinin lisäksi rautavarastot. Muistathan myös, että jonkinasteinen väsymys on täysin ymmärrettävää, kun touhuat päivät (ja varmaan vähän öisinkin ) kolmen pienen kanssa. Älä vaadi itseltäsi liikaa! Tärkeintä on, että olet turvallisena aikuisena läsnä - ei ole pakko olla sen lisäksi "tarhan täti", joka järjestää lapsille ohjelmaa (viewtopic.php?f=24&t=161).

Olen itsekin tosi laiska äiti, ja kannatan lämpimästi rentoa äitiyttä ilman suorituspaineita... Ylipäänsä lasten kanssa kannattaa tehdä sitä, mistä pitää! Minä mieluiten luin ja lauloin lapsille ja varmistin, että virikkeitä oli tarjolla. Kävin myös mielelläni heidän kanssaan erilaisissa tapahtumissa, museoissa, perhekahvilassa ja sen sellaisissa, missä sain itsekin juttuseuraa tai elämyksiä, ja otin heidät mukaan kokouksiin (olen innokas yhdistysihminen). Sen sijaan esim. askartelu, leikkiminen ja pelit eivät kuulu suosikkeihini, joten ne jäivät vähiin.

Television vieminen varastoon voi oikeasti auttaa lapsen tylsistymiseen - aluksi saattaa olla vieroitusoireita, mutta sen jälkeen lapsi todennäköisesti alkaa paremmin itse keksiä tekemistä, ja televisiottomuus antaa uskomattomasti aikaa pitkien, jopa päiviä ja viikkoja kestävien leikkien kehittelyyn. Meillä ei ole televisiota ollut yli 10 vuoteen. Radiokin on niin harvoin päällä, että viettäessämme kesällä muutaman päivän lapsuudenkodissani radion kuuntelu on lapsille suuri elämys! Katselemme suunnitellusti elokuvia dvd:ltä ja YouTubesta ja kuuntelemme äänikirjoja.

Lelujen vähentäminenkin voi, yllättävää kyllä, vähentää pitkästymistä. Leikkikaluja on usein niin paljon, että pienelle lapselle tulee runsauden pula. Puolet leluista voi panna piiloon ja vaihdella niitä silloin tällöin. Joukosta voi vielä karsia liian "valmiit" lelut - olen usein todennut, että oikeastaan mitään muita leluja kuin Legoja ei loppujen lopuksi tarvittaisi (ehkä rakas pehmolelu lisäksi)! Kun niiden lisäksi antaa lapsille pahvilaatikoita, vanhoja vaatteita roolivaatteiksi ja "oikeita aikuisten tavaroita", tarjolla on ainekset monin tavoin kehittävään leikkiin.

"Huonona päivänä", esimerkiksi sellaisena, kun joku on kipeänä ja täytyy pysytellä koko päivä sisällä, lapset voivat tarvita pienen sysäyksen leikin alkuun pääsemiseksi. Silloin aikuisen voi tarvita ottaa hetkeksi aktiivisempi rooli ja näyttää vaikkapa, miten tehdä tyynyistä "pesä" tai huonekaluista ja peitosta maja; todennäköisesti muuta ei tarvita lasten mielikuvituksen saamiseksi liikkeelle! Vesileikit kylpyhuoneessa ovat myös aina suosittuja, ja olen huomannut lasten niissä oppivan kokemuksen kautta tärkeitä asioita veden ominaisuuksista läträtessään vettä kiposta toiseen jne.

[rumaelsa]

Jos ei halua luoda kotiin pienoistarhaa tai -koulua, mutta kaipaa "ryhtiä" ajankäyttöön, yksi mainio idea on ottaa jokin teema. Teemat voivat olla pienempiä tai isompia, ja ne voivat kulkea mukana muutamasta päivästä kuukausiin.

Meillä esimerkiksi oli yhtenä vuonna teemana entisajan elämä. Luin lapsille iltasaduiksi vanhan ajan elämästä kertovia kirjoja, esim. Koiramäki-tarinat ja koko Pieni talo preerialla -sarjan. Kävimme naapurikylän perinnepäivillä, missä pääsimme kokeilemaan villan karstausta, seuraamaan sepän työtä, maistamaan vastakirnuttua voita yms. Kuuntelimme kansanmusiikista kertovan radio-ohjelmasarjan ja katsoimme mm. Vaahteramäen Eemeli -elokuvia. Lapset askartelivat Eemeli- ja Iida-sätkyukot, leivoimme leipää hapanjuurella, kävimme museoissa ja vaikka mitä. (Tekemisiin tietysti vaikuttaa lasten ikä.)

Teemat voi ottaa siitä, mikä lapsia sillä hetkellä kiinnostaa. Helppoja teemoja ovat vaikkapa vuodenajat, vuotuisjuhlat (nyt juuri esim. itsenäisyyspäivä, Lucian päivä, joulu ja uusi vuosi), eri maat, kansat ja kulttuurit, luonto...