kotona.munfoorumi.com

Tänä vuonna ei sitten tuoksuvatukka kuki - aviomiehen piti vain hiukan harventaa moottorisahalla padassa kasvavaa pihlaja-angervoa, ja hän näköjään teki kaikenlaista muutakin, muun muassa leikkasi tuoksuvatukan kaikki varret... Eräs tuttava kerran ihmetteli, kun hänellä tuoksuvatukka ei kuki ollenkaan; hän ei ollut tiennyt, että versot kukkivat vasta toisena vuonna, joten kannattaa leikata varsista vain ne, jotka ovat jo kukkineet.

Jo monena yönä krookukset ovat saaneet niskaansa viiden sentin lumikerroksen - ja iltaan mennessä lumi on aina sulanut!

Keltaiset krookukset aloittivat, ja nyt valkoiset ja lilat ovat ehtineet mukaan. Krookukset oikein loistavat pihan laidalla, kun kaikki muu on kuolleen ruohon väristä. Jospa vain saisin laajennettua istutusalueen moninkertaiseksi! Jokin eläin - rusakko kai? - on muuten syönyt osan kukista.

Voi ei, aviomies on keväisessä pihatyöinnossaan taas mennyt liiallisuuksiin! Hän oli luullut tekevänsä hyvän työn möyhimällä kaivinkoneen kauhalla vanhassa, puoliksi sortuneessa kompostikehikossa olleen maan, mutta siinähän oli mansikkamaani!!! Hän ei varmaan noussut lainkaan kaivinkoneesta, jolla hän oli ensin tehnyt muita hommia, koska muuten hän olisi huomannut mansikanlehdet kehikossa...

^ Oi voi mansikkamaata Ja rusakko ainakin täällä näyttäisi olevan se, joka napsii krookusten kukkia. Keräsin tänään lumen alta paljastuneelta polulta parisataa rusakonpapanaa. Naapuri sanoi katsovansa usein ikkunasta, kun se aiemmin mainitsemani iso otus ruokailee istutuksissamme, ja myös heidän penkeissään. Meillä on nyt ollut niin vähän lunta ja monta tosi aurinkoista päivää, että etupuolella taloa ensimmäinen krookus aukesi jo huhtikuun ensimmäisen viikon mentyä ja nyt ovat kukkineet jo pitkään sekä tyttären ikkunan alla että keittiön ikkunan alla. Alun perin ensimmäinen kukka on yleensä auennut tänään, huomenna tai ylihuomenna, sitten muutamana viime keväänä noin viikkoa aiemmin. Nyt on siis tosi aikaisessa ollut kukinta.

Takapiha vasta alkaa paljastua lumen alta, ja varjoisimmassa kohdassa on vielä lunta. Sitä itse asiassa sataa parhaillaankin, vaikka aamulla oli aurinkoista. Sisiliskon ja nokkosperhosen näin ensi kertaa toissapäivänä.

Sinililjat kukkivat sievästi, ja helmililjat ovat lupaavasti nupulla!

Helmililjoja on varmaan noin sata - ihanan sinisiä!

Lemmikkejä on alkanut nousta helmililjojen seuraksi. Kylvin samaan kukkamaahan hiukan kehäkukkia, jotta loppukesällä saisimme iloita oranssista loistosta. Suurimman osan kehäkukista kylvin kuitenkin eteläpäädyn pyöreään istutukseen, jossa on palavaarakkautta, tuoksuväriminttua, vuohenjuurta (joka ei vielä tänä vuonna kuki; muistaakseni istutin sen viime vuonna) ja jotakin harmahtavaa reunakasvia; istutuksessa oli isoja paljaita alueita, jotka nyt toivottavasti täyttyvät kehäkukin. Olohuoneen ikkunan alla olevan perennamaan pienet, vaaleanpunakukkaiset angervopensaat - mitä ne nyt olivatkaan nimeltään? ruusuangervoja? - pääsivät lumettomana talvena melkein kokonaan kuolemaan, mutta hiukan henkeä näyttää sentään parissa oksassa olevan. Nuorin tytär istutti juuri auringonkukantaimensa täyttämään aution näköistä kohtaa.

Lääh, tänään istutimme vanhemman pojan kanssa hiukan perunoita ja herneitä mäkäräiset seuranamme...

Siniseen kukkapenkkiin on nyt ilmestynyt neljä oranssia väripilkkua: tulikellukat ovat alkaneet kukkia!

Viikon poissaolon aikana puutarha on rehevöitynyt helteen ja nuorimman tyttären hoitaman kastelun ansiosta. Huumaava ruusun, lehtosinilatvan ja lupiinin (!) tuoksu leijuu tyynessä, kuumassa ilmassa... Yrttimaatakin oli muistettu kastella, vaikken ollut sanonut siitä mitään, joten keskimmäiseltä tyttäreltä saamani paprikat ovat hengissä ja mintut erittäin hyvissä voimissa. Pionissa on monta nuppua.