^ Maan hoito kyllä kannattaa. Uusimmassa Hyötykasviyhdistyksen Pähkylässä taisi jossakin kirjoituksessa olla, että sopivassa suhteessa hiekkaa, turvetta, kompostia ja mitäköhän vielä, savea taisi olla. Minä lisäisin ainakin tuhkaa tai kalkkijauhoa, kun ei savea ole saatavilla. Kompostointi kannattaa. Ite teen kutakuinkin niin, että jos olen tehnyt nurmesta uutta istutusaluetta, olen kääntänyt nurmiturppaat ensin ympäri paikallaan, siihen päälle viidestä kahdeksaan arkin paksuinen kerros sanomalehteä, siihen päälle puutarhakompostia ja jos on ollut, vähän hiekkaa ja myös sitä kalkkia sitten.
Perennapenkit hoidan yleensä niin, että silppuan niille paikoilleen kasvien osia, jollei ole siementäviä, juuririkkoja tai sairaita kasvustoja. Madot hoitavat loput. Lehdet haravoin suoraan penkkeihin peitoksi, mutta jos niitä on tosi paljon, pistän kompostikehikkoon osan. Ruohosilpun keräsin aiemmin penkkeihin katteeksi, mutta nyt taloyhtiöllä on leikkuri, joka silppuaa suoraan paikalleen ihan pieneksi kaiken eikä kerää. Eikä meillä kyllä ole nurmeakaan juuri lainkaan. Keväisin ripotan pihalle puuntuhkaa, tai jos ei ole sitä, niin kalkkia. Joskus lisään sinne tänne kanankakkaa tai lämpökompostoitua hevonkakkaa, mutta harvoin niitä on tarjolla. Kerran sain tädiltäni palanutta sontaa, jonka käytin tomaattiämpärien lannoitteeksi. Niin, ne ämpärien mullat ripotan penkkeihin syksyllä, kun kerään sadon ja leikkaan varret kompostiin. Keväällä täytän ämpärit kompostimullalla ja kalkitsen tai lisään vähän tuhkaa.
Jos on jotakin orgaanista katteeksi ja kompostiin sopivaa, se kannattaa käyttää. Ruohosilppua, kaislaa, levää, lehtiä tai muuta. Kivihiomosta kyselin kivipölyn perään, mutta en saanut vastausta. Se olisi hyvä kivennäislisä maahan.
Pellolla, joka siis on kaupungin palsta tässä lähistöllä, en lannoita kovin paljoa sielläkään. Käytän tuhkaa ja kalkkia keväisin ja myös tuhkaa esimerkiksi sipulien hoidossa. Samoin saatan silputa vihreitä osia katteeksi, mutta se on vähän pulmallista, kun tuonne ei saisi tuoda muualta kasvinosia eikä pientareilla juuri kasva kuin muutama horsma. Toki sitten silppuan, jos tulee naatteja ja muuta. Kasvatan myös maanparannus- ja viherlannoituskasveja. Siemenet olen tilannut Hyötykasviyhdistyksestä, jossa on aiheesta paljon tietoa. Jonkin verran olen käyttänyt kanankakkaa tai hevonkakkaa, jos olen saanut joskus vaikka rikkonaisen pussin puoleen hintaan edellisenä syksynä. Myös guldvattenia kannattaa käyttää: yksi osa virtsaa, yhdeksän osaa vettä. Ilmainen ja hyvä typpilannoite, ohjeita löytyy netistä. Ite en ole edes seisottanut seosta vaan käyttänyt saman tien, mutta vain juurikasveille ja vastaavanlaisille, en yrteille tai salaateille. Ne nyt eivät kyllä lannoitusta tarvitse muutenkaan.
Yritän viljellä kumppanuuskasveja lähellä toisiaan ja ylipäänsä kasveja, jotka viihtyvät niillä paikoilla, joilla kasvavat. Kasvimaalla kylvän aina useammanlaisia, ettei tule niin takkiin, jos jokin menee pieleen. Pihalla on kaikki sikin sokin, hyötykasveja ja koristekasveja, puuvartisia ja ruohovartisia. Nyppään rikan silloin tällöin, mutta yleensä on niin täyttä, etteivät rikat juuri leviä. Olen ollut tarkkana sen kanssa, ettei pihalle tulisi liikaa leviäviä kasveja. Rohtosuopayrtti on sellaisia, ja se on minulla juurimatossa.
Ai niin, ne rikkaruohot kasvimaalla kyllä vievät tehokkaasti viljelykasvien veden, ravinteet ja pahimmassa tapauksessa valonkin. Kattaminen kannattaa, ja kitkeminen tarvittaessa, ja jos on sopivat rivinvälit, niin haraaminen. Raakaa työtä
mutta kyllä se aikanaan palkitsee!