- Vedenkulutusta on usein mitattu vertaamalla käsin tiskaamisen kulutusta KAIKKEIN SÄÄSTÄVÄISIMPIEN PESUKONEIDEN KULUTUKSEEN UUSINA (http://www.landtechnik.uni-bonn.de/rese ... anguage=en). Kuinka monella on käytössään upouusi, parhaiden energiansäästöstandardien mukainen astianpesukone?
- Tutkimuksissa ei käsittääkseni ole otettu huomioon, että suuri (ehkä suurin?) osa astianpesukoneen käyttäjistä huuhtelee tai liottaa astioita ennen niiden pesukoneeseen panemista - sitähän ei virallisesti suositella, mutta kuka haluaisi koneeseensa inhottavia ruoantähteitä?! Ja se, joka väittää, että esipesu ei vaikuta pesutulokseen, ei varmasti ole koskaan pessyt kuivahtaneita uunivuokia tai puurokattiloita... Kaikki tämä vedenkulutus olisi laskettava konepesuun lisäksi.
- Lisäksi joka taloudessa on myös käsin tiskattavaa: uunipeltejä, paistinpannuja, puulastoja, emalikattiloita, kultauksin tai siirtokuvin koristeltuja tai muuten pesukonetta kestämättömiä tai sinne mahtumattomia astioita ja välineitä, jotka on joka tapauksessa pestävä käsin. Tämän tutkijat taisivat kokonaan unohtaa laskelmissaan?
- Jotkin astiat, esim. lasit, naarmuuntuvat vähitellen astianpesukoneessa, mikä voi lyhentää niiden käyttöikää (ja sehän on epäekologista!).
- Entä pestäänkö astioita yhtä usein talouksissa, joissa ne täytyy tiskata käsin? Epäilen! Kokemuksesta tiedän, että kesämökillä pyritään säästämään tiskiä syömällä samoista astioista useamman kerran ja suunnittelemaan ruoanlaitto niin, että tiskiä syntyisi mahdollisimman vähän. Sen sijaan kotona astiat useimmiten menevät koneeseen kertakäytön jälkeen, ja koska on epäekologista pyörittää vajaita koneellisia
- Konetiskiaineet ovat tunnetusti kovia myrkkyjä, joten sekin panee miettimään, mikä loppujen lopuksi on ympäristöystävällistä... Lisäksi optimaalisen tuloksen saamiseksi olisi käytettävä ainakin huuhtelukirkastetta, ehkä muitakin kemikaaleja.
Jotta voitaisiin todella luotettavasti tutkia astianpesukoneen ekologisuutta, olisi valittava vertailuperheitä, joista toisissa olisi tiskikone ja toisissa ei, ja mitattava astioiden pesuun käytetyn veden ja energian määrä kokonaisuudessaan, otettava huomioon tarvittavien pesuaineiden ja välineiden (myös tiskikoneen!) valmistuksen, kuljetuksen, käytön ja hävittämisen ympäristövaikutukset sekä yritettävä selvittää tiskikoneellisuuden tai -koneettomuuden mahdolliset vaikutukset elämäntapaan ja kulutukseen (esim. ostavatko astianpesukoneettomat enemmän valmisruokia säästyäkseen tiskiltä? jaetaanko keittiötöitä tasaisemmin käsin tiskaavissa perheissä?). Tutkimus vaatisi ainakin vuoden seurannan.
Niin kauan kuin minulle ei esitetä tuloksia, joissa nämä seikat on otettu huomioon, kallistun sittenkin uskomaan, että astianpesukoneettomuus on pitkän päälle ja kokonaisuudessaan ekologisempaa, ja arvostan suuresti mm. ystävääni, suurperheen äitiä, joka edelleen pesee astiat käsin!
Lisäksi asiassa on elämäntapaulottuvuus... Astianpesukonetta markkinoidaan ennen kaikkea ajansäästöllä - edellä mainittu tutkimus hehkuttaa: " - - additional time for doing something better than washing dishes per hand!" Tiskaaminen, kuten kotityöt yleensä, nähdään sisällöttömänä ajanhukkana eikä esim. mielekkäänä käsin tekemisenä, jossa näkee välittömästi työnsä tuloksen, tai tilaisuutena olla omien ajatustensa parissa ja jopa harjoittaa mindfulnessia! Entäs, jos lakkaammekin kiirehtimästä? Markkinamiesten pasmat menevät sekaisin, taloudellinen kasvu tyrehtyy, katastrofi seuraa... Ja kaikki vain sen takia, että tiskaamme käsin!
Toinen ihmeellinen väite, jonka luin eräästä ekologisemman elämän oppaasta, oli se, että pyykin rumpukuivaus olisi vähiten energiaa kuluttava kuivaustapa. Johan nyt!
