Ruoanlaittoon liittyviä niksejä

[rumaelsa]

Tämän opin aikoinani entiseltä avomieheltä: kuuma vesi perunakattilasta kannattaa kaataa kallistaen kattilaa itseen päin, ei itsestä poispäin! Kallistaessaan kattilaa itseensä päin joutuu automaattisesti levittämään kyynärpäitä sivulle eikä höyry pääse polttamaan käsiä.

[rumaelsa]

(Siirsin tämän tänne, kun ajattelin sen sittenkin liittyvän paremmin ruoanlaittoon. ) Etiketti irtoaa siististi pakasterasiasta, kun sen nyppää irti heti purkin ollessa vielä jäinen!

Hermoja säästyy, kun käyttää taloudessa vain yhdenlaisia pakasterasioita - ei enää tarvitse tuskailla sopivien kansien löytämiseksi. Myynnissä on (muistaakseni kotimaisia) perusrasioita, joiden koko on noin 10,5 x 13 cm (korkeuksia on useita). Ostin joskus pari pakkausta niitä, ja totesin sitten, että useimmat suurten kotimaisten valmistajien punajuuri- ym. valmissalaatit on pakattu ilmeisesti saman sarjan rasioihin; olen säästänyt niitäkin purkkeja vuosien mittaan, ja kaikki purkit ja kannet käyvät aina yhteen.

[rumaelsa]

Jauho- ja sokeripussien avaamiseen liittyy parikin niksiä. Paperipusseja kaupan jäljiltä avatessani olen huomannut, että lähes aina taitteeseen on kerääntynyt hiukan jauhoja tai sokeria; avaan siis pussin esimerkiksi taikina-astian päällä, jotta voin karistella hituset sinne. Ja paperipussin yläreunan taitan heti avattuani kaksin kerroin - se tekee pussinsuusta tukevan ja mukavasti auki pysyvän, ja lisäksi vältyn paperin terävän reunan viiltämiltä haavoilta.

[Tiina H]

Ei suoraan ruoanlaittoon mutta ruokahuoltoon vinkiksi tyttären keksintö. Meitä on perheessä kolme. Ruokavaliomme on sama, mutta yhdellä on syömishäiriö ja yksi pitää tosi paljon esimerkiksi pitsasta, ranskanpotuista ja purilaisista. Minä taas haluaisin kokata sen mukaan, miten on aineksia saatavilla. Ruokailut ovat olleet usein ahdistavia ja riitaisiakin, ja sen miettiminen, mitä ruoaksi milloinkin, on aiheuttanut eripuraa. Tytär ehdotti, että jokaiselle on kaksi omaa ruokapäivää, jolloin saa valita, mitä on päivälliseksi, ja yksi ylimääräinen päivä on jämäruokapäivä. (Mahdollisia jämiä syödään toki lounaaksikin tms. sen mukaan, mikä kellekin maistuu.) Jos jollekin päivälle on valittuna ruoka, joka ei jollekulle maistu, silloin keitetään hänelle pastaa ja voi ottaa sen kanssa pestoa tai ketsuppia, tai voi vaikka tehdä voileivän. Muuten ei aleta kokata ylimääräistä, ja toisen valinnasta ei purnata, koska jokainen tietää, että oma ruokapäivä on pian. Tätä on nyt jokunen viikko pyöritetty, ja riitely ja ahdistus ovat vähentyneet tosi paljon. Olen hyvin helpottunut tästä.

[annimonni]

Loistava idea!!