Sivu 1/1

Rubikin kuutioita

ViestiLähetetty: 31 Joulu 2013, 08:35
Kirjoittaja Susan
Sain (taas) joululahjaksi uuden kuution. Olen saanut niitä aina välillä. Lapsena jo sain 3x3x3, sitten muutama vuosi sitten 4x4x4 ja nyt sitten 5x5x5 ja myös muita pienempiä, hassuja kuutioita. Voi että nämä aiheuttaa minussa riippuvuutta! Koko joulunaika meni pyöritellessä 5x5x5-kuutiota. Lopulta sain sen kasattua ja kyllä olen iloinen. :-)

Re: Rubikin kuutioita

ViestiLähetetty: 31 Joulu 2013, 13:40
Kirjoittaja Maria
Kumarran ja paljastan pääni silkasta kunnioituksesta!

Re: Rubikin kuutioita

ViestiLähetetty: 01 Tammi 2014, 15:49
Kirjoittaja Susan
Voi kiitos, Maria! :oops: Ei siinä oikeastaan mitään taikaa ole. Motivaatio on tärkein. Mutta toki, on niitä, joille tämä on hyvin helppoa ja he voivat kasata kuutioita hyvin nopeasti. Jopa kisaillaan nopeudesta. Minähän en liiku lähimainkaan noilla tasoilla. :D

Re: Rubikin kuutioita

ViestiLähetetty: 28 Heinä 2014, 15:11
Kirjoittaja Tiina H
Minäkin nostan hattuani, Susan. En ole vieläkään päässyt kärryille, miten kuution saisi kasatuksi. Joskus aikoinaan, 80-luvulla, kun kuutioita tuli Suomeen, Suomen Kuvalehti julkaisi jutun niistä ja samalla ratkaisuohjeen. Sen avulla sain tehtyä kuutiomme, mutta logiikka on edelleen hukassa, hauki on kala -tyyppinen jankkaus mulla vain liikemuistissa sen verran, että kaksi kerrosta saan tehdyksi.

Tästä tulee mieleeni kaksikin seikkaa. Etkös, Susan, ollutkin musiikinopettajana, ja muistelen kuulleeni, että moni musiikillisesti lahjakas on lahjakas myös matemaattisesti (ja sitähän Rubikin kuution ja muiden loogisten pulmien ratkaiseminen on).

Sitten: Tämä kokemukseni tästäkin ulkoa opettelemastani hommasta on ollut osaltaan vahvistamassa ajatustani kotikoulun mielekkyydestä, sillä nyt on mahdollisuus oppia omaan tahtiin, mikä on järkevää. Tuntuu, että ulkoa opetteleminen on usein haitaksi oppimiselle, kun ymmärrys jää puuttumaan, mutta koulussa sitä tunnutaan suosittavan edelleen mm. kertolaskun opettelussa. (Riippuu ehkä opettajasta se, tosin.)

(Ed. kirjoitusvirhe korjattu.)

Re: Rubikin kuutioita

ViestiLähetetty: 28 Heinä 2014, 15:25
Kirjoittaja Vanilja
Sivuhuomiona kirjoitan, että koulu perustuu paljolti juuri ulkoa opettelemiseen, vaikka onhan opettajissakin eroja. Mutta kyllä ne kertotaulut vain tankataan päähän. Matemaattisesti lahjakkaalle esikoiselle ne ovat olleet todellinen inhotus, ja sitten taas nyt kouluun menevä kuopus on hoksannut kertolaskun idean. 3 x 8 on kolme kahdeksan kappaleen ryhmää, ihan konkreettinen asia, josta on hyötyä. Omilta kouluajoiltani muistan lähinnä sen ulkoa opettelun, ja täytyy kyllä sanoa, etten ole se penaalin terävin kynä, jos en nyt ehkä tylsinkään. Lapsia pitäisi innostaa AJATTELEMAAN, eikä vain suorittamaan tehtäviä. Välillä ihailen kuopuksen intoa esim. laskea matemaattisia tehtäviä erilaisilla, joskus tosi työläilläkin tavoilla, kohta hänkin urautunee... Pitäisi vain itsekin ryhdistäytyä ja yrittää ylläpitää innostusta, uskon kyllä vanhempien vaikutusmahdollisuuksiin.

Re: Rubikin kuutioita

ViestiLähetetty: 29 Heinä 2014, 06:56
Kirjoittaja annimonni
Tyttäreni on innokas kuution pyörittelijä ja tekee hauskoja muunnelmiakin esim kaksivärisen maan lippu (Suomi, Ruotsi) ta pilkut nurkkiin ym. :D Kolme seinää on saanut kasattua, mutta ehkäpä jonain päivänä menee kaikki. Itse saan hikisesti yhden seinämän jos on hyvä tuuri :D

Re: Rubikin kuutioita

ViestiLähetetty: 30 Elo 2014, 06:50
Kirjoittaja Susan
Kyllä kuutiot ovat kivoja mielestäni. :-) Ja totta, kyllä sanotaan, että musiikki on monessa matematiikkaa. Lähinnä oikeastaan rytmi on silkkaa matematiikkaa. Laskemista laskemisen perään. Ja loogista ajattelua tarvitaan myös lauseiden/fraasien suunnittelussa, mutta uskon, että näissä pärjää ihan "vain" intuitiollakin.

Minä en muista kouluajasta ja opiskelusta juuri mitään. Olen aika varma, että tämä johtuu siitä, että joutuin opettelemaan kaiken ulkoa. Ja unohdin heti. Muistan kun meillä oli kerran sellainen historian opettaja, joka halusi nähdä koepaperissa tunneilla sanelemansa tekstin. Pärjäsin silloin historiassa hyvin (tai siis sain hyviä arvosanoja), koska ei tarvinnut kuin oppia kaikki sana sanalta ulkoa. Ei muuta.

Luulen, että ulkoaoppimisen tarkoitus on nopeuttaa opetussuunnitelman vaatimusten täyttämistä. Kun jäädään odottamaan, että jokainen vuorollaan tajuaa kertotaulun jujun ja pystyy päättämään tai luonnollisesti muistamaan vastaukset, niin seuraavaan asiaan siirtyminen vie kovasti aikaa. Voitaisiin toki käyttää laskintakin...