Kirjoittaja rumaelsa » 01 Syys 2022, 12:20
Menin viime viikolla ex tempore Lenin-museon mustan nauhan päivän tilaisuuteen. Sain tietää siitä vasta ollessani jo Tampereella, mutta minulla sattui olemaan mukana Ikitie-projektin kunnianhimoisimpaan taideteokseen liittyvä pieni kirjailutyö, jota olin tehnyt bussimatkalla, joten sain idean kertoa teoksesta, jota teen yhdessä nuorimman tyttäreni kanssa. Museon edustaja kiinnostui projektista!!! Hän pohti, voitaisiinko esimerkiksi ensi vuonnan mustan nauhan päivänä tarjota ihmisille mahdollisuus osallistua sen toteuttamiseen. Hän pyysi yhteystietoni - ei uskaltanut luvata mitään, mutta sanoi ottavansa asian puheeksi museon väen kanssa.
Koetan käyttää myös kuvataiteen kursseja projektieni edistämiseen, ja tänä syksynä minulla on mahdollisuus tehdä Ikitie-näyttelyyn yksi "räsykoukuttu" työ lisää. Ammattikorkeakoulun Art and environment -kurssilla kokeilemme muun muassa itse keittää värejä luonnonmateriaaleista. Ajattelin, että voisin sitten värjätä vaaleaa kudetta omatekoisin värein ja "koukuta" siitä kuvan taustakankaalle; tässä tapauksessahan värin ei tarvitsisi kestää pesua toisin kuin yleensä lankoja ja kankaita värjättäessä. Ja koska Ikitie-näyttely muistaa vainojen uhreja, värin mahdollinen haalistuminen ajan mittaan symboloi sitä, kuinka nuo ihmiset koetettiin saada katoamaan historian hämärään ja heidän muistonsakin yritettiin hävittää.