Charles Dickens: Joululaulu

[Vanilja]

Marraskuukaan ei ollut tainnut vielä alkaa, kun ilmeisesti ensimmäisten joukossa säntäsin kirjastoon esille laitettujen joulukirjalaarien ääreen, ja lainasin mm. Dickensin Joululaulun. En ollut sitä ennen lukenut muuna kuin Aku Ankka -versiona, ja elämys oli hieno! Kirja kertoo Scrooge-nimisestä vanhasta, itarasta miehestä, joka suhtautuu ihmisiin ja siinä sivussa jouluunkin vihamielisesti. Hänen vanhan yhtiötoverinsa haamu ilmestyy hänelle, ja sen jälkeen ovat vuorossa menneen, nykyisen ja tulevan joulun henget. Scrooge muuttaa tyystin elämänasenteensa, ja kirjan loppu todellakin toi ainakin minun sydämeeni vahvan joulutunnelman ja lähimmäisenrakkauden Kirja on kirjoitettu vuonna 1843, ja se on (valitettavasti tai onneksi) täysin ajankohtainen. Meillä kulutetaan akkareita monenkin lukijan toimesta, ja on jännää ajatella, että olen lukenut kirjan, joka on toiminut Roope Ankan esikuvana! Kiireisiä äitejä kannustan vielä sillä, että kirjassa on vain 111 sivua ja se on nopealukuinen.

[rumaelsa]

Minäkin tutustuin tähän kirjaan vasta aikuisena (muistaakseni opiskeluaikana jollain kirjallisuuden kurssilla piti lukea Dickensiä), ja se on lumoava! Olen lukenut sen lapsille ääneen useana jouluna. Yleensäkin pidän Dickensin kirjoista, koska ne ovat voimakkaasti tunteisiin vetoavia. En kyllä ole läheskään kaikkia vielä lukenut; omassa hyllyssänikin on lukemattomia Dickensejä...

[annimonni]

Löytyi muuten myös dvd;nä samoin kuin Saiturin joulu
En ole lukenut kumpaakaan, mutta nyt aion kun niin kehutte

[rumaelsa]

Joululaulu ja Saiturin joulu ovat sama teos; jostain syystä on ilmestynyt kahdella nimellä, ehkä eri käännös kokonaan?

[annimonni]

Kiitos tiedosta

[Vanilja]

Mieheni muuten muisti kirjan myös jonain Saituri-nimisenä. En ole vielä palauttanut Joululaulua, ja sen alussa kerrotaan, että se on suomennettu aiemmin nimillä Joulun-aatto, Jouluaatto: aavetarina jouluksi, Jouluilta ja Joululaulu: aavetarina joulusta.